Tästä se lähtee. Ensimmäinen blogi merkintä nimittäin.
Minä olen siis Kitty, mutta eipä sillä ole oikeastaan väliä. Tämän blogin tähdet on koirani Hippu ja Namu. Molemmat on oikeat persoonat. Namun menneisyyttä en juurikaan tiedä, se tuli pienenä pentuna syliini ja oli selvästi valinnut minut. Se kaivautui taskuni pohjalle ja kulki mukanani kaikkialle. En silti olisi halunnut sitä omaksi koiraksi. Namu oli kaikkea muuta kuin unelmieni koira. Halusin ison, vahvan ja komean dobberin. Namu oli pieni, heikko ja arka chihu. Namu pelkäsi ja pelkää edelleen kaikkea ja kaikkia. Oli suuri työ saada Namu luottamaan edes itseeni ja vaikka aluksi kielsin sen, olin rakastunut koiraan tällä kivikkoisella tiellä. Nykyään Namu on pelkästään minun koirani. Olemme kuin paita ja peppu. Se on ehkä tyhmemmän puoleinen sylivauva, jolla löytyy huonoja puoleja enemmän kuin minulta sormia. Namu kuitenkin on aivan fantastinen. Se yrittää aina parhaansa, ehdoitta. Se saattaa kohdata pelkonsa pelkästään sen voimalla, että olen sen rinnalla. Minua Namu on myös auttanut. Se pelasti minut masennuksen ja itsemurhan partaalta, se auttoi sosiaallisten tilantenden pelkojen voittamisessa, koira saa minut valitsemaan terveellisimmät ratkasut ja tekemään asioita. Namu on elämäni tähti.
Hippu on Namun vastakohta. Meille se tuli 1-vuotiaana. Koiran luonne on niin sosiaallinen kuin voi vain olla. Toisin kuin Namu, Hippu ei niin innokkaasti änke syliin, mutta rapsutuksia se haluaa. Se istuu jokaisen syliin ja käy tervehtimässä jokaista. Hippu on kuitenkin tyypillinen seurakoira. Se ei halua miellyttää ja tehdä asioita. Niinpä Hippu onkin enemmän äitini koira, vaikken siitä ikinä tule luopumaan. Hipun huono puoli on kuitenkin kimakka haukku joka kuuluu aivan liian usein. Hippu ei oikein tule toimeen muiden koirien kanssa ja minä tulen jatkossa kertomaan pari koiran koulutus vinkkiä. Itse rakastan koirien koulutusta. En ole tietenkään ammattilainen, mutta ainakin omat koirat pysyy hallinnassa. Olen myös ollut aivan pienestä pitäen oppimassa todella isossa kennelissä, jossa nyt hoidan ongelma tapaukset. Luulisin siis olevani sen verran taitava, että voin tietojani jakaa muillekkin.
Parhaan ystäväni ja minun haaveeni olisi päästä opiskelemaan kahden vuoden päästä Kannukseen eläintenhoitajaksi. Suuri toiveeme on oman "koira talon" perustaminen, missä voisimme auttaa hylättyjä ja muuten vain apua kaipaavia koiria.
Tänään ei ole ohjelmassa mitään erikoista. Ulkona on kylmä, vaikkakin aurinko paistaa. Namu ei ole ulko koira kylmällä säällä, taas yksi asia joka yhdistää meitä. Hippuhan kulkisi ulkona säällä kuin säällä, mutta tänään harjoittelemme vain kotona. Yksi uusin temppu on luun etsiminen. Minusta on ihana nähdä kuinka innoissaan kaksikko tempusta on. Kerrankin ne ovat enemmän innoissaan jostakin uudesta tempusta kuin minä. En kuitenkaan harjoittele sitä tänään. Suunnitelmiini kuuluu hihnassa kävely harjoitus. Kyllähän 2- ja 4-vuotiaat koirat osaa jo hihnassa kulkea, mutta harjoitus tekee mestarin. Minulle on tärkeää olla varma kouluttaja, joka ei riskeeraa mitään. Niinpä aijon tehdä tänään vierellä kävelyä sisällä (huomioin tietenkin tilanteen ja ympäristön olevan erillainen kuin ulkona!). Namun kanssa saatamme harjoitella myös ilman hihnaa jos aikaa on tarpeeksi.
Vierellä kävelyyn käytän yleensä apuna esim. sählymailaa. Koiran saa hihnalla kulkemaan vierellä, muttei se tietenkään vetämistä estä. Niinpä sählymaila on toisessa kädessä, koiran edessä. Koira joutuu kulkemaan sen takana. Heti kun koira rentoutuu ja kävelee kunnolla, ilman että yrittää ohittaa mailaa kehun, leikin lelulla/annan namin. Tämä on yksinkertainen harjoitus, mutta taluttaminen on kaiken A ja O. Ilman koiran perus hallitsemista ei voi tehdä vaikeampiakaan asioita. Monet koirankouluttajat on sitä mieltä, että koirien pitäisi aina kulkea ihmisen takana, tai rinnalla. Itse annan tavallaan kiitokseksi koirien hetkellisesti kävellä edessä, leikkiä ja riehua. Namu kulkee usein vapaana joten kävely harjoitus on todella tärkeä. Koiraa ei saa päästää hihnasta ennen kuin sen hallitsee siinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti